Labin Republica - Labin Art Republica

Seuraava kirjoitus voi olla täynnä virheitä ja väärinymmärryksiä, mutta otan sen riskin, sillä tarina on hyvin kiinnostava. Kuulin tämän historiankulun ensimmäistä kertaa eräältä poliitikolta. En muistanut sitä kunnolla, joten haastattelin joitakin paikallisia, ja kaivelin tietoja kroatiankielisiltä nettisivuilta ja käänsin ne googlen kääntäjällä. Kaikki antoivat hieman toisistaan poikkeavan vastauksen. Voi myös olla, että osan olen keksinyt omasta päästäni, en ole enää aivan varma siitäkään. Joka tapauksessa historiassa on voinut tapahtua vaikka jotakin tällaista, joka liittyy myös nykyhetkeen...

Labin on vanha hiilikaivoskaupunki, jolla oli jättimäinen tuotanto 40-luvulla. Alue kiinnosti myös silloista Italian hirmuhallitsijaa, joka halusi vallata koko maakunnan ja liittää sen osaksi Italiaa. Mainarit nousivat itsenäisesti kapinaan ja vastarintaa kesti vajaan kuukauden. Monia vastarintataistelijoita vangittiin, mutta paikalliset olivat ylpeitä ollessaan hetken omillaan suurvaltaa vastaan, ja taistelua kutsuttiinkin nimellä Labin Republica, Labinin tasavalta. 

Yksi kaivoksen tunneleista kiemurtelee Labinin vanhan kaupungin alla. 60-luvulla huomattiin, että se alkaa vajota ja luhistua tunnelin vuoksi. Tunneleissa oli tuolloin ollut myös joitakin tuhoisia räjähdyksiä. Kaupunki piti tyhjentää asukkaistaan. Myöhemmin kuitenkin todettiin, että luhistumista ei enää tapahdu, ja kaupunki on kuin onkin asumiskelpoinen. Kaupunki antoi asuntoja ilmaiseksi, ja ensimmäiset evakuoinnin jälkeen saapuneet asukkaat olivat taiteilijoita. Tästä syystä tässä noin 200 asukkaan vanhassa kaupungissa on edelleen viitisentoista taidegalleriaa.

Galleriat heräävät eloon kesällä, jolloin järjestetään Labin Art Republica-niminen kulttuuri- ja taidetapahtuma. Nerokkaasti nimetty tapahtuma kokoaa koko kesän ajaksi kaupunkiin paikallisia, muita kotimaisia sekä ulkomaisia muusikkoja, taiteilijoita ja valokuvaajia. Eräskin elokuun valokuvanäyttelyn taiteilija on kotoisin Suomesta... Valokuvanäyttelyn lisäksi tehtävänäni tässä kuussa on osallistua taidenäyttelyiden rakentamiseen ja purkamiseen sekä näyttelytilojen valvomiseen.

Heinäkuun ensimmäisellä viikolla järjestettiin jazz-festivaalit, jossa soi kiehtova ”gipsy swing”, mustalaismusiikki, sekä istrialainen torven ja huilun tapainen perinnesoitin, sopela, yhdessä tyypillisten jazz-instrumenttien, saksofonin, kontrabasson ja rumpujen, kanssa.