Vielä on Labinia jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä...

Labinin kesä alkaa olla lopuillaan. Paahtavat helteet hellittivät parisen viikkoa sitten sateeseen ja vaihtuivat lempeäksi loppukesän lämmöksi. Samoihin aikoihin avasimme myös tämän kuuluisan pikkukirkkomme viimeisen näyttelyn "Postikortteja", joka esittelee slovakialaisen, espanjalaisen ja suomalaisen ottamia valokuvia vanhan kaupungin tunnelmasta ja yksityiskohdista. Saatan olla puolueellinen, eikä se haittaa minua yhtään, mutta kaikki näyttelyt nähneenä sanon, että tämä on takuulla laadukkain ja tyylikkäin näyttely tässä kirkossa tänä kesänä. Mutta oikeastikin se on saanut todella paljon kehuja ja taidekesän tapahtumapäällikkö sanoi sen ytimekkäästi: phenomenal! (ilmiömäinen)

Kesä ei ole ollut ilmiömäinen ei, kuten hyvin selväksi on tullut. Se on ollut täynnä riitatilanteita, epäselvyyksiä, väsymystä, turhautumista ja pettymyksiä. Lopulta ja viimeinkin maan vapaaehtoisprojekteja valvova kansallinen toimisto teki selvityksen ja haastatteli organisaation työntekijöitä ja meitä vapaaehtoisia. Toimisto tekee raportit ja huomauttaa asioista, jotka eivät ole menneet projektin suunnitelmien mukaisesti. Samainen toimisto päättää rahoituksen myöntämisestä ja valvoo, että organisaatiot noudattavat vapaaehtoistoiminnalle laadittuja sääntöjä. Olettavasti sen sanomisilla on siis painoarvoa. Metsäkartanon ja Nurmeksen Hyvärilän kv-koordinaattorit ovat myös olleet yhteydessä Suomesta ja on keskusteltu kuluneista kuukausista ja neuvoteltu tulevista. Ilman Maijaa ja Anttia, joilla on muuten varmasti maapallon kokoinen sydän kummallakin, en olisi selvinnyt näin pitkälle. Ystävien ja rakkaiden tuesta nyt puhumattakaan!

Syyskuussa opiskelijat palaavat kouluun ja samalla nuorille suunnatut työpajat alkavat, jossa viimeinkin tapaamme sen kohderyhmän, jota varten tänne neljä kuukautta sitten tultiin. Lokakuussa on puolivälin koulutus etelämpänä rannikolla, ja omatoiminen projekti, jonka jokainen vapaaehtoinen saa haluamallaan tavalla toteuttaa, on toteuttamatta. Haluaisin myös matkustella Balkanilla ja Keski-Euroopassa, lähellä olevat Plitvicen putoavat järvet ja Italian Venetsia ovat nekin käymättä.

Lasi on siis vielä puoliksi täynnä. 

(Lauluvideo näyttelyn avajaisista: https://www.youtube.com/watch?v=6fccblDdddA&feature=youtu.be )