Vapaaehtoistyö on siitä jännää hommaa, että sen kautta tulee osallistuttua jos jonninmoisiin kissanristiäisiin, mihin tuskin kotona tulisi lähdettyä mukaan. Siinä on myös vapaaehtoistyön idea, että kun osallistut aktiivisesti erilaisiin tapahtumiin ja teet monipuolisia tehtäviä, opit itsestäsi ja muista, omista taidoista ja vahvuuksista. Huomaat, miten monenlaisiin asioihin oikeasti pystyt, kun vain alat tehdä jotakin, ja miten mitättömältäkin tuntuvilla taidoilla voit auttaa toisia suuresti. Siinä taitaisi olla ideaa myös koko elämälle...
Tässä hommassa myös tehtävien vaativuustaso vaihtelee leikkaa-liimaa-askartelusta julkisiin esiintymisiin ja ompelusta kesäleirin järjestämiseen. Tämä muutaman vuoden ikäinen nuoriso-organisaatio on siitä kunnianhimoinen toimija täällä, että se toimii paikallisella tasolla lasten, nuorten ja eläkeläisten parissa, järjestää jatkuvalla syötöllä kansainvälisiä koulutuksia, nuorisovaihtoja, vapaaehtoistyöpaikkoja (jossa siis itsekin olen) sekä suunnittelee kaupunkiin nuorisohostellia konferenssisaleineen ja infopisteineen yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.
 |
| Katu-Kimbleä varainkeruutapahtumassa |
 |
| Leikkaa-liimaa-askartelua toimistossa |
 |
| Toimistohommia ja tiedonhankintaa |
 |
| KANSAINVÄLINEN tikanheittokisa pubissa |
 |
| Jalkapallo-ottelu lähiössä |
 |
| Viralliset palkintojen jakajat jalkapallo-ottelussa |
 |
| Nuorisovaltuuston tapaamisessa kaupungintalolla |
Nyt kun kesä on virallisesti alkanut, eli lämmintä on joka päivä 30 astetta ja koko kaupunki alkaa olla tupaten täynnä saksalaisia ja italialaisia turisteja, alkavat myös kesäkiireet, jos noissa edellä mainituissa tehtävissä ei ole vielä tarpeeksi. Kesäkuussa alkavat kansainväliset kesäleirit läheisellä leirintäalueella, ja heinäkuussa tämä vanha kaupunki täyttyy kulttuuri- ja taidetapahtumista, musiikista, tuoksuista, ruuasta, ihmisistä... Ei ole epäilystäkään siitä, ettenkö olisi oikeassa paikassa!
Vanha kaupunki itsessään ilman sen kummempia tapahtumia on valokuvauksellisen kaunis ja saa minut haukkomaan henkeä vieläkin. Varsinkin, kun ilta-aurinko värjää kirjavat talot, kapeat kujat ja kujilla vilistävät kissat. Kun siitä tulee erilaisten musiikki- ja teatteriesitysten ja taidenäyttelyiden näyttämö, voin vain kuvitella sitä lumoutumisen määrää. Toukokuun aikana tuli otettu noin 800 kuvaa, ja pelkästään tästä vanhasta kaupungista muutama sata. Se kannatti, sillä sain kutsun osallistua valokuvanäyttelyyn, sillä paikallisten mielestä tuoreet silmät näkevät mielenkiintoisia yksityiskohtia, joita kujiin tottuneet eivät enää huomaa. Vielä en siis voi jakaa parhaita otoksia, sillä ne on säästettävä näyttelyyn, mutta kuitenkin muutama kuva tässä alla. Palataan asiaan myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti